Tag Archives: Työväkivalta

Tehdään se yhdessä, oman vastuun ja roolin kautta

Posted on by
Vastaus

Parin vuoden ajan olen tehnyt yhteistyötä suuren sote-alan organisaation kanssa kartoittamalla työssä esiintyvää työväkivaltaa ja kehittämällä uusia keinoja työväkivallan ennakoivaan hallintaan. Tänä aikana olen kohdannut lukuisan määrän ammattilaisia, jotka pyrkivät tekemään työnsä asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. Heidän asiakkailla on mielenterveyden ongelmia, muistisairautta tai päihdekäyttöä. Myös kehitysvammaisuus, neuropsykiatriset häiriöt tai ymmärretyksi tulemisen vaikeudet voivat aiheuttaa haasteita yhteistyölle. Toisinaan työväkivallan aiheuttaja on asiakkaan omainen, jonka epäasiallinen käytös täyttää työväkivallan kriteerit.

Asiakaskunnasta riippumatta tietyt ilmiöt toistuvat työväkivallan tilanteissa. Liian usein kuulen, kuinka asiakkaan väkivaltainen käytös hyväksytään hänen sairauteensa kuuluvaksi. Tällöin työväkivallan tilanteita ei tunnisteta, eikä uskota, että tilanteisiin voidaan jo ennakolta vaikuttaa. Toisinaan mietin, voiko asiakaslähtöinen työote olla jopa epäammatillista, jos ei tunnisteta oman osaamisen rajoja eikä tunnusteta avun tarvetta. Tällöin omat tarpeet unohdetaan ja työturvallisuus asetetaan toissijaiseksi asiaksi. Kyse on pärjäämisen ilmiöstä, joka voi olla koko työyhteisön haaste. Mikään ei tunnu missään, kunhan asiakas saadaan parannettua. Pärjäämisen ilmiö pitää yllä myös puhumattomuuden kulttuuria, jolloin ei riittävästi keskustella niistä todellisista tunteista ja tarpeista, mitä työväkivallasta nousee.

Helsingin Sanomat 12.9.2020

Kuulen myös liian usein, miten yksin työntekijät ovat työväkivallan tilanteiden kanssa. He ovat lupautuneet ottamaan haastavaksi tiedetyn asiakkaan työyksikköönsä, mutta työn rakenteissa ei ole huomioitu riittäviä tukimuotoja, jotta työssä on mahdollisuus kokea turvallisuutta ja onnistumisia. Työyhteisön turvallisuuden tunne on tärkeä, sillä se heijastuu myös asiakastyöhön. Näin myös asiakkaallakin on parempi olla. Riittävillä toimenpiteillä ja ennakoinnilla saadaan vähennettyä työväkivaltatilanteiden syntyä.

Työväkivalta aiheuttaa keinottomuutta organisaation jokaisella tasolla. Se on niin monisäikeinen haaste, ettei se ole aina työyksikkötasolla ratkaistavissa. Se vaatii avointa vuoropuhelua johdon, esimiehen ja työntekijöiden välillä. Se vaatii oman vastuun ja roolin tunnistamista. Tilanteen parantamiseksi on tehtävä riittävän monta konkreettista korjaavaa toimenpidettä, jotta työ on mahdollista tehdä turvallisesti.

Meillä ei saa olla työtä, jossa työväkivalta on palkan lisä. Se lisä, mikä vaarantaa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden terveyden. Työväkivalta aiheuttaa lisääntyneitä sairauspoissaoloja, irtisanoutumisia ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä. Työtapaturmien lisäksi myös psyykkinen kuormitus vammauttaa. Ensimmäinen asia näiden haittojen vähentämiseksi on lähteä liikkeelle yhteisestä tahtotilasta puuttua työväkivaltaan. Seuraava vaihe on löytää niihin yhdessä korjaavia toimenpiteitä. Se työ on tehtävä yhdessä, oman vastuun ja roolin kautta.

Tulen seuraavissa blogijutuissani esittelemään keinoja, joita työväkivallan hanketyössä olemme kehittäneet työväkivallan ennakoivaan hallintaan. Tervetuloa seuraamaan!

Turvallisena työotteena asiakkaan arvostava kohtaaminen

Posted on by
Vastaus

”Tärkeintä työväkivallan uhan hallinnassa on asiakkaan arvostava kohtaaminen. Se voi tuntua vaikealta niiden asiakkaiden kanssa, joiden käytös on usein haastavaa.”

Kuluneella viikolla kävin työyhteisössä, jossa oli hiljattain ollut vakava työväkivallan tilanne. Toisena osapuolena oli muistisairas asiakas. Työtovereiden ripeän toiminnan ansiosta työntekijä ei saanut vakavia fyysisiä vammoja ja asiakkaan turvallisuus säilyi. Itse tilanteessa ja sen jälkeisessä toiminnassa työntekijät olivat toimineet erittäin ammattitaitoisesti. Lisäksi heidän esimiehensä ja johto ottivat vastuun jälkihoidosta sekä työturvallisuuden parantamisesta järjestämällä työyhteisölle monipuolisesti apua ja tukea. 

Tavatessani työyhteisön, aiheutti työväkivallan tilanne heissä vielä tunnereaktioita. He kertoivat ulkopuolisen avun lisäksi keskustelleensa keskenänsä tapahtuneesta. Kertaamisen lisäksi he olivat jo lähteneet työyhteisönä miettimään konkreettisia keinoja, jotta vastaavat tilanteet tulevaisuudessa osattaisiin paremmin välttää. Syvällisempää työskentelyä vielä tarvitaan yhtenevien toimintamallien ja ohjeiden tarkentamiseen, jotta työväkivallan uhasta tulee paremmin hallittua.

”Vuorovaikutustilanne vaatii aina enemmän työntekijältä. Hänen on pysyttävä ammatillisena ja asiakasta arvostavana, vaikka asiakas käyttäytyisi häntä kohtaan epäasiallisesti.”

Tärkeintä työväkivallan uhan hallinnassa on asiakkaan arvostava kohtaaminen. Se voi tuntua vaikealta niiden asiakkaiden kanssa, joiden käytös on usein haastavaa. Jokaisen asiakastyötä tekevän on tärkeää pysähtyä arvioimaan omaa toimintaansa. Kuinka asiakaslähtöinen työote minulla on? Mahdollistanko asiakkaalle kuulluksi tulemisen tunteen? Kuinka hyvin vastaan asiakkaan tarpeisiin? Lisäksi on pystyttävä rehellisesti arvioimaan, onko mahdollisesti omassa työotteessani vallankäytön ja provosoivan toiminnan piirteitä, jotka osaltaan voivat vaikuttaa asiakkaan aggressiiviseen käytökseen? Oman arvioinnin lisäksi on tärkeää pyytää työyhteisöltä palautetta, miltä toimintani asiakastyössä näyttäytyy? Oman toiminnan jatkuva tarkastelu on välttämätön elementti ammatillisen, asiakasta arvostavan ja turvallisen työotteen kehittymiseen.

Työväkivallan tilanteet aiheuttavat aina kuormittavia tunteita, pelkoa, vihaa, epävarmuutta, syyllisyyttä. Näiden tunteiden tunnistaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on muistaa, ettei tapahtuneessa työväkivallan tilanteessa ole kyse työssä tapahtuneesta virheestä. Se on vuorovaikutustilanteen seuraus, jossa vastuu tapahtuneesta on molemmilla osapuolilla. Usein asiakkaalla on vuorovaikutukseen, käyttäytymiseen tai sairauteen liittyviä haasteita, jotka työntekijän tulee kohtaamisessa ottaa huomioon. Lisäksi vuorovaikutustilanne vaatii aina enemmän työntekijältä. Hänen on pysyttävä ammatillisena ja asiakasta arvostavana, vaikka asiakas käyttäytyisi häntä kohtaan epäasiallisesti. Valitettavasti kaikesta ammattitaitoisesta toiminnasta huolimatta aina ei työväkivallan tilanteilta vältytä.

”Oman toiminnan jatkuva tarkastelu on välttämätön elementti ammatillisen, asiakasta arvostavan ja turvallisen työotteen kehittymiseen.”

Epäasiallisen käytöksen rajaamisen voi tehdä asiakasta kunnioittaen, asiallisen määrätietoisesti. Riittävän varhaisessa vaiheessa tehtynä se helpottaa tilanteen pitämistä hallinnassa. Parhaimmillaan ennakoivan otteen avulla haastavasta tilanteesta päästään yli ja yhteistyö voi jatkua hyvässä yhteisymmärryksessä. Hyvä keino on myös aikalisän ottaminen. Ammatillisuutta on perääntyä ja kertoa, että keskustelua voidaan jatkaa myöhemmin, kun asiakas on rauhoittunut. Toisinaan ammattitaitoa on pyytää työtoveria hoitamaan tilanne, sillä hyvää henkilökemiaa kannattaa aina käyttää hyödyksi.

Alussa mainitsemallani työyhteisöllä on tahtotila lähteä kehittämään turvallisempaa työotetta. Tähän tulen antamaan tukeni työväkivallan uhan hallinnan coachingilla. Tulemme yhdessä harjoittelemaan ennakoivaa ja kokeilevaa työotetta, jonka keskiössä on asiakkaan arvostava kohtaaminen. Vuorovaikutuksessa harjoittelemme avoimuutta ja luottamuksellisuutta, joiden avulla työyhteisön on mahdollista kehittää palautekulttuuria. Mietimme yhdessä, mitä oppia tapahtuneesta voi saada turvalliseen työotteeseen. Meillä on edessä mielenkiintoinen prosessi, jonka keskiössä on oivalluttava, reflektoiva ja sitouttava työskentely. Prosessinomaisen työskentelyn avulla tulemme tekemään työturvallisuuslain määrittelemät yksikkökohtaiset menettelytapaohjeet työväkivallan uhan hallintaan. Nämä mahdollistavat työyhteisöön yhtenevät ja turvalliset toimintatavat.

Kun aika on oikea

Posted on by
2

Kuluneen syksyn aikana olen ohjannut prosessinomaisella työskentelyotteella eri työyhteisöjä työväkivallan uhan hallintaan. Tärkeän ja vakavan aiheen äärelle on ollut hyvä pysähtyä. Prosessit ovat olleet erilaisia, sillä ne ovat pohjautuneet kunkin työyhteisön yksilöllisiin tarpeisiin. Työskentelytapa on ollut työyhteisöille uusi ja hetkittäin hämmentävä, mutta luottamuksellisen ilmapiirin syntymisen jälkeen uteliaisuus prosessinomaisen työskentelyn mahdollisuuksiin on kasvanut.

Työpäivät ovat usein hektisiä ja niitä sävyttävät kiireen tuntu sekä työn hallitsemattomuus. Nämä elementit ajavat meitä tekemään nopeita ja äkkipikaisia ratkaisuja. Toisinaan innokkuus ja hyvä draivi laittavat meidät juoksemaan suoraan tavoitteeseen. Inhimillistä on malttamattomuus uuden idean syntymiselle. Helposti ajattelemme, että minun mielipiteeni on se paras ja tärkein. Innokkaina päästämme ennemmin raakileisen ajatuksen ilmoille kuin pysähtyisimme yhdessä pohtimaan ja kuulemaan toisen ajatuksia. Usein emme edes huomaa pysähtymisen, ajatusten ja näkökulmien vaihtamisen tärkeyttä.

Prosessinomainen työskentelytapa on erilainen kuin mitä työelämällä on meille tapana opettaa. Se on vaiheittain etenevä, osallistava ja yhteistä tahtotilaa kehittävä prosessi. Lisäksi se mahdollistaa ajan antamisen eri näkökulmien vaihtamiselle, pohdinnalle ja aiheen kypsymiselle. Työskentelytapana se kehittää vuorovaikutustaitoja, luottamusta ja avointa vuoropuhelua. Se luo hedelmällisen maaperän parhaimmille oivalluksille ja antaa luoville ratkaisuille enemmän mahdollisuuksia. Ajallisesti se ei ole nopea, mutta tehokkuus perustuu prosessin jatkuvaan mahdollisuuteen parantaa käsiteltävän aiheen sisältöä.

Mitä tapahtui niille työyhteisöille, jotka malttoivat pysähtyä prosessinomaisen työskentelyn äärelle? Prosessit kestivät neljästä viiteen tapaamiskertaan. Työntekijät kertoivat kokeneensa tärkeimpänä kuulluksi tulemisen tunteen ja sen, että he itse pääsivät kehittämään omia työskentelytapojaan. Esimiestyö puolestaan sai uusia työkaluja. Työyhteisönä he oppivat toinen toisiltaan, saivat oivalluksia ja oivallusten kautta heille tuli sitoutumisen tahto yhdessä päätettyihin asioihin. Tämän jälkeen työväkivallan uhka ei tuntunut enää niin haasteelliselta, sillä prosessinomaisen työskentelyn avulla he olivat tehneet näitä tilanteita varten yhdessä sovitut toimintamallit.

Näiden nettisivujen valmistuminen on ollut myös prosessinomaisen työskentelyn tulos. Puolen vuoden kypsyttely on antanut minulle mahdollisuuden moninaisempaan ja luovempaan pohdintaan. Hetkittäin ovat olleet läsnä malttamattomuuden, ahdistuksen ja epävarmuuden tunteet, mutta prosessiin luottaminen on antanut tilaa ajatusten laajentumiselle. Kiitos tyttärelleni Juliaanalle, jonka kanssa olen saanut vaihtaa ajatuksia. Olen saanut häneltä näkökulmien lisäksi tukea sivujen teknisen osuuden tuottamisessa. Kun aika on oikea, on prosessista päästettävä irti ja esitellä sen aikaansaama lopputulos. Tervetuloa seuraamaan nettisivujani ja täällä jatkossa julkaistavaa blogia työelämän ilmiöistä, väkivallan uhan hallinnasta ja yhteisöllisistä toimintamalleista.