Viimeiset pari kuukautta ovat vaatineet useimmilta meistä kykyä sietää muutosta ja epävarmuutta. Se on saattanut tarkoittaa töiden loppumista, etätöihin siirtymistä tai kotikoulun järjestämistä. Joillakin uhka ja pelko omasta tai läheisen terveydestä on ollut päivittäin läsnä. Tämä pelko on voinut olla myös työhön kuuluvaa. Olenko minä tartunnalle alttiina vai olenko kenties se, joka tuo viruksen töihin ja sairastutan asiakkaat? Ehkä kaiken tämän muutoksen keskellä ei ole tullut huomattua, millainen stressitaso itsellä tällä hetkellä on.

Yläpuolella oleva Stressin sietoikkuna on hyvä itsearvioinnin työväline. Keskellä oleva pallo kuvaa sopivaa vireystilaa, jolloin olemme paras versio itsestämme. Tällöin työn ja vapaa-ajan välinen suhde on tasapainossa, uni laadukasta ja vapaapäivät palauttavia. Kykenemme olemaan arvostavia sekä itseämme että toisiamme kohtaan. Meillä on hyvä keskittymis- ja toimintakyky, olemme luovia ja energisiä. Sopivassa vireystilassa stressi on aikaansaava, eteenpäin vievä voima.

Sopivan vireystilan naapureita ovat voimavarojemme energiasyöpöt, yli- ja alivireystilat. Onneksemme keho on viisas hälytysjärjestelmä, joka varoittaa sivuraiteille luisumisesta. Päänsäryt, hartiakivut, univaikeudet, ruokahalun muutokset ovat usein signaaleja siitä, ettei kaikki ole hyvin. Valitettavan usein emme pysähdy kuuntelemaan kehon viestejä vaan jatkamme eteenpäin. Flow voi antaa positiivista energiaa, mutta aina se ei ole terveellinen tapa toimia. Jos koet rajaamisen vaikeutta, ole erityisen varovainen luovuuden ja flown suhteen.

Halusimmepa tai emme niin tässä ajassa on paljon sellaista, mihin emme voi vaikuttaa. Onneksi oman hyvinvoinnin eteen voi aina tehdä pieniä korjausliikkeitä. Se vaatii vastuunottoa ja kurinalaisuutta, nopeasti mielihyvää tuovat ratkaisut eivät aina pitkässä juoksussa ole niitä parhaita. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa asioihin auttaa tunnistamaan tilanteen ja asettamaan itselle tavoitteita. Alla oleva nelivaiheinen työkalu on hyvä tämänkin asian prosessointiin.

1. Tilanteen selvittäminen
Pysähdy säännöllisesti arvioimaan, mikä on sinun stressitasosi. Tee arvio rehellisesti, tunnista ympärillä oleva tilanne, oletko keskellä kiirettä vai pystytkö hallitsemaan kaiken sen mitä teet? Mitä tunteita sinussa on herännyt? Mitä tarpeita tunteiden pohjalta on syntynyt? Kuinka paljon arjessa tapahtuu suorittamista, onko aika tehdä jotain toisin?

2. Tavoitteen kirkastaminen
Selvennä itsellesi, mihin asioihin toivoisit saavasi muutosta. Missä tilanteissa olet huomannut, ettei stressi saa sinusta otetta? Mikä auttaa sinua pysymään keskikaistalla, kehon ja mielen tasapainossa? Mikä on ensimmäinen pieni askel, joka sinun kannattaisi tehdä?

3. Toiminnan käynnistäminen
Tee itsellesi toimintasuunnitelma. Huomioi, ettei sen ole tarkoitus olla suorituslista, josta tulee aiheutumaan lisää stressiä. Voit esimerkiksi piirtää tasapainolaudan, jonka toisessa päässä on toiminta ja toisessa päässä palautuminen. Millä päivittäisillä toimilla voit huolehtia, että ettei lauta lähde kallistumaan toiseen suuntaan? Kuka sinua voi tukea tasapainoon pääsemisessä?

4. Oman toiminnan arviointi
Pysähdy säännöllisesti arvioimaan, millaisia vaikutuksia korjausliikkeillä on ollut. Oletko ollut riittävän kurinalainen ja ottanut vastuun itsestäsi vai onko tapahtunut lipsumista? Ole itsellesi myötätuntoinen, muutos ei käy hetkessä. Arvioinnin tarkoitus on tukea sinua löytämään itsellesi sopivia tapoja toimia. Ne joilla ei ole ollut riittävän hyvää vaikutusta, voi aina vaihtaa toisiin ja jatkaa omaa tutkimusmatkaa itselle tasapainoisempaan hyvinvointiin.

Stressin sietoikkuna ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa ovat hyviä välineitä stressitason määrittelyyn ja tasapainon löytämiseen. Millaisia korjausliikkeitä sinä näiden avulla teet?